Hahmottelin esikoiskirjani tärkeimmistä tapahtumista käsitekartan. Palailin siihen uudestaan ja täydensin sitä. Merkitsin käsitekarttaan alustavan juonen kulun numeroilla.
Käsitekartasta siirryin kirjoittamiseen. Pikkuhiljaa teksti alkoi täydentymään ja kasvamaan. Elämään.
Kirjoittamisprosessini kesti ja kesti. Töiden, opiskelujen ja perhe-elämän yhdistäminen sekä kirjoittaminen oli haastava yhtälö. Jostakin sitä aikaa kuitenkin löytyi.
Näin jälkikäteen katsottuna oli hyvä, että kirjaprosessini kesti pitkään. Ilman sitä tuskin olisin löytänyt omaa tapaani, Maarian tapaa, kirjoittaa. Välillä kadoksissa olleet kärsivällisyys ja pitkä pinnaisuus palkittiin lopussa.
Lisa ja muutosten kesä on lukijoiden saatavilla.
Maarian mukana - kirjailijan kertomuksia 